Koemaastot 2018

Lauantaina 15.12 sekä sunnuntaina 16.12 hirvenhaukkukokeiden maastona : Saraat

 

Koirakokeiden koemaastot

pyydetään aina seuran puheenjohtajalta.

Ilmoita myös maasto sekä ajankohta Villelle tai Tuomolle, niin laitetaan ne tänne kotisivuille. ville.karvala@gmail.com tai soita/tekstaa 044-3096915. tuomo.karhu@ala-talkkari.fi

 

 

Vapepa tiedottaa

Haapakosken Metsästäjät on mukana vapepassa, tässä koulutustarjontaa.

Sunnuntaina 7.10. kaikille lapualaisille vapepa-ryhmille yhteisharjoitus
Lapualla klo 12:00. Kokoontuminen Hiihtomajalla.
Käymme ensin läpi hiukan etsinnän kertausta, jonka jälkeen alkaa
harjoitus. Varaudu harjoitukseen omin eväin. Kesto noin 3 tuntia.
Voidaksemme suunnitella harjoituksen laajuuden, pyydän ilmoittautumaan
tiistaihin 2.10. mennessä puh. 040 5509 456 tai
henna.pohjanoksa@gmail.com Kaikki mukaan harjoittelemaan, sillä tämä voi
koskettaa koska vain meitä jokaista esimerkiksi läheisen kadotessa!
Ota mukaan VHF puhelin. Tervetuloa!

ps. myös kaikki uudet asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita toimintaan mukaan!

Hirvijahdin aloituskokous 16.9.

Varpulassa sunnuntaina 16.9.2018 klo 18:00.

ilmoittautuminen hirviporukkaan alkaa klo 17:00.

ns. ”vanhojen hirvimiesten” viimeinen ilmoittautumispäivä porukkaan 30.9.2018.

Osallistumismaksun eräpäivä 30.9.2018.

Hirvenammuntaharjoitukset ja merkkiammunnat 2018

HARJOITUKSET Järviranta, Ylistaro

Pvm klo Ammuttajat

26.7.2018  18-21  Sippola Martti, Alakarhu Pauli
2.8.2018    18-21  Ulvila Jari, Ulvila Lassi
16.8.2018  18-21  Tiisjärvi Rauno, Alakarhu Heikki

Merkkiammunnat Isoluomalla 2.-3.8. klo 17-21 ja 4.8. klo 10-16
sekä 16.-17.8. klo 17-21 ja 18.8. klo 10-16

Tästä linkistä merkin ammunnat sekä kilpailut 2018

Hirvenmetsästykseen osallistuvilta edellytetään vähintään 2 ammuntasuoritusta, jotka voi
ampua samalla harjoituskerralla. Merkkiammunta lasketaan suoritukseksi.

Varpulassa puukökkä pe ja la

Varpulassa on tehty savotta hommia niin että puukökkä perjantaina 27.4 klo. 17:00 ja lauantaina 28.4 klo. 10:00.

Moottorisahaa ja pitkävartista kirvestä mukaan. Pienemmät puut menee klapikoneella.

Kaikki jäsenet vaan mukaan kökkään!

 

 

Vuosikokous päätöksiä 28.1.2018

Haapakosken Metsästäjät ry:n vuosikokous Varpulan Majalla 28.1.2018

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Heikki Alakarhu, pöytäkirjantarkastajiksi Pentti Ulvinen ja Hermanni Sippola, sihteerinä toimi Jorma Karhu.

Henkilövalinnat:
Seuran puheenjohtajana jatkaa Martti Turja, johtokunnasta erovuorossa olivat Marko Suokko, Ilpo Pöntinen ja Jorma Karhu. Ilpo Pöntinen ilmoitti ettei ole enää käytettävissä ko tehtävään. Esitysten jälkeen johtokuntaan tulivat valituiksi: Marko Suokko, Tuomo Karhu ja Jorma Karhu. Johtokunnassa jatkavat lisäksi Pauli Alakarhu, Ville Karvala ja Toni Perälä.
Marko Suokko jatkaa seuran varapuheenjohtajana, Tuomo Karhu taloudenhoitajana ja Jorma Karhu sihteerinä.
Toiminnantarkastajina jatkavat Jari Ulvila ja Lassi Annala, sekä varalla Jaakko Keskinen ja Jussi Mäki
Suurpetoyhdyshenkilöinä toimivat Hannu Karhu ja Pasi Reinilä. He ottavat vastaan havaintoja suurpedoista.
Toimikuntien kokonpanot löytyvät seuran nettisivuilta.

Pienpetokilpailu 2017:
Pienpetokilpailuun osallistuttiin 75:llä eläimellä, joista kettuja 27, supikoiria 37 , näätiä viisi ja minkkejä kuusi. Seura palkitsi kolme parasta pienpetojen pyytäjää ilmaisilla metsästyskorteilla. Tänä vuonna ykkössijan vei Mika Johansson 19 pienpetoa, kakkossija meni tällä kertaa Toni Perälälle 18 yksilöä ja kolmossijan otti Timo Nimell saaliinaan 12 pienpetoa
Lisäksi arvottiin pienpetokilpailuun osallistuneiden kesken kolme 100 euron lahjakorttia. Arvonnassa Toni Perälä sai kaksi lahjakorttia ja Timo Nimell yhden. Arvonta suoritettiin ns. painotettuna arvontana, jossa jokaisesta pienpedosta sai arvan.

Riistanhoito- ja toimintapisteet vuodelta 2017
Palautettujen riistanhoito- ja toimintapisteiden perusteella palkittiin kymmenen aktiivisinta jäsentä.

1. Pentti Ulvinen    
2. Matti Bäcklund  
3. Mika Johansson  
4. Toni Perälä
5. Hermanni Sippola
6. Esa Kotamäki
7. Juha Karhu
8. Hannu Karhu
9. Jorma Karhu
10. Heikki Alakarhu
10. Kaarlo Ylinen

Seuran edustajat piirikokouksiin
Suomen Metsästäjäliiton Pohjanmaan piiri: Toni Perälä, Heikki Alakarhu, Hermanni Sippola, Martti Turja, Hannu Karhu, Jorma Karhu.
Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri: Pasi Reinilä, Hannu Tattari, Rauno Tiisjärvi, Hermanni Sippola, Kaarlo Ylinen, Jorma Karhu.
Kokoonkutsujina toimivat Toni Perälä ja Pasi Reinilä

Vuoden 2018 tavoitteita
Villisika havaintojen yhteydessä toimitaan ripeästi ja ollaan mahdollistamassa joustavaa metsästystä. Villisika asioita koordinoi Toni Perälä.
Hirven kaatolupien määrää pyritään nostamaan.

Hirviporukka tiedottaa

Tulevana viikonvaihteena metsästämme seuraavilla alueilla:

 

Jäseniltä tulleen palautteen ja kyselyjen jälkeen, hirviporukka alkaa  tiedottaa seuran nettisivuilla metsästyssuunnitelmistaan. Pyrimme  Ilmoittamaan  to- pe aikana tulevan viikonlopun maastosuunnitelmista. Voudeille jätetään kuitenkin mahdollisuus poiketa suunnitelluista maastoista, tilanteiden mukaan. Lisäksi ns. ”nuoria koiria” ripotellaan ilmoitettujen maastojen ulkopuolelle.

Hirviporukka ei missään nimessä näillä ilmoituksilla tee mitään maastovarauksia, haluamme ihan vain informoida, missä olemme suunnitelleet metsästää.

Terveisin
Jahtipäällikkö Vesa vuorenmaa puh. 050-5140501

Perura/kaurisjahti la 30.9

Lauantaina 30.9.2017 peura/kaurisjahti. Kokoontuminen Varpulan majalle klo. 7:00. Oranssi vaatetus ja vhf mukaan.

  • Jälki-ilmoittautuminen peuraporukkaan 7.10.2017 mennessä voudille Juha Karhu 040-5644361. Osallistumismaksu seurantilille (katso numero jäsenkortista) 10€ maksetaan ennen metsälle menoa tai viimeistään 7.10 mennessä. Laita VIESTIKENTTÄÄN: PEURAPORUKKA 2017.  Älä käytä viitenumeroa!!!

Tiisijärven majavista/metsästyksestä

Nyt kun Riistakeskus kehottaa aktiivisesti metsästämään niitä Tiisijärven majavia, niin sovittaasko Tiisijärven eteläpään metsästysjärjestelyistä, ettei vaan tule vahinkoja, olletikkin kun ollaan kiväärin kans passaamas.

Jos joku on menossa Tiisijärven eteläpäähän majavajahtiin illaksi tai tulevaksi yöksi, niin tekstiviesti ilmoitus Erkkilän Samille klo 17 mennessä (0400-256294). Sami vastaa Ok ,ellei kukaan muu ole tehnyt varausta, tai vastaus on kielteinen, jos joku on varannut illan.  Eikä sitten  mennä passiin ennen Samin vastausta.

To 23.3. Peräseinäjoen Näätämajalla kokenut ja kantapään kautta majavanmetsästystä oppinut riistasuunnittelija Reima Laaja kertoi miten majavia saadaan eräksi ja varsinkin, miten niitä ei saada eräksi. Koitan kerätä tähän tärkeimmät asiat.

Majava liikkuu parhaiten lämpimällä ja kostealla kelillä. Tihkusade on oikein hyvä. Silloin se voi lähteä jo valoisalla liikkeelle. Kun yöllä pakastaa, niin majava ei liiku. Kovalla tuulella se ei myöskään liiku.Majavapassiin pitää mennä mahdollisimman äänettömästi ja suoraan puroa, rantaa tai savottaa kohti. Eli ei kävellä rantoja pitkin tai tutkimassa sen syönnöksiä. Jos käy ensin pesällä, niin majava tietää olla varovainen. Eli tehdään ne etukäteistiedustelut muutama päivä ennemmin. Ja tehdään ne valoisalla tai jos saattaa mennä hämärille, niin tekstiviesti Samille ensin, ettei päädy jonkun riittävän varhain kyttäämisen aloittaneen tähtäimeen. Ja taas maastoon vasta kun Samilta on kuittaus tullut.

Tärkeintä on selvittää sääennusteista tuulen suunta kyttäyksen aikana. Majava kun haistaa haavatkin kaukaa, niin se haistaa myös tuulen mukana tulevan ihmisen hajun ja uloshengityksen. Eli aina kytätään tuulen alta suoraan tai vinosti. Kanava on siitä hyvä, että voi kytätä jommallakummalla rannalla jos nyt ei aivan kanavan suuntaisesti tuule. Jos tuuli on järvelle päin, niin on aika turha lähteä. Majavan näkö ei ole mikään erityisen hyvä, mutta se huomaa ympäristön muutokset. Eli jos on ilmestynyt jokin uusi teltta, maastoverkko tai istuskelija sen reviirille, niin se ei nouse vedestä. Eli ei kannata olla niin, että siluetti erottuu taivasta tai muuta taustaa vasten. Vähän voi liikkua ja touhata, mutta äänettömästi. Ja kännykkä varsinkin sitten äänettömäksi, eikä puhuta siihen.

Eli passiin kannattaa mennä illalla. Ja kun menee kyllä varahin, niin sinne mennessä aiheutuneet rahinat majava unohtaa parissa tunnissa. Kylmähän siellä tulee, eli vaatetta kannattaa varata päälle kuin naparetkelle. Alhaalla ja vesistön äärellä kun paikallaan kyykkii, niin taatusti tulee kylmä.

Aamupassikin saattaa antaa hyviä paikkoja, mutta ongelmana on passiin meno: Miten menet sinne äänettömästi ja ilman valoa kun vielä on pimeää. Toki jos istuu siellä läpi yön, mutta kuka jaksaa.. Voi sinne aamun valjettuakin mennä ja joku on saanut saalista keskellä päivääkin.

Laajan Reima sanoi majavanpyytäjän tärkeimmän työkalun olevan nostokoukku. eli pitkän varren päässä oleva erittäin terävä koukku, jolla ammuttu majava vedetään vedestä. Hänellä oli onkivavasta tehty systeemi. Pari pienintä teleskoopin pätkää (antenni) oli poistettu ja suuri ongenkoukku oli kiinnitetty päähän. Ja se pitää olla sitten terävä. Kun majavaan osuu riittävän hyvin, niin se on hetken paikallaan. Pian se tyypillisesti tekee kuolinhytkyttelyjä. Jos se oli rannalla, niin silloin se yleensä putoaa veteen. Vedessä ollessa sen takajalat tekevät pari heilautusta ja se on jo kaukana. Vähän aikaa se kelluu, mutta pian se painuu pohjaan ja virta siirtää. Sieltäkin sen voi vielä löytää, mutta yleensä isolla työllä tai hyvällä tuurilla.

Jousella metsästettäessä tulee nuolessa olla siima. Se on itse asiassa vaadittu laissa:

Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan, kanadanmajavan tai metsäkauriin ampumiseen, nuolessa on käytettävä leikkaavaa kärkeä, jonka halkaisija on vähintään 22 millimetriä. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan tai kanadanmajavan ampumiseen, nuoli on lisäksi kytkettävä siimalla jouseen.

Lisäksi jousen tulee olla riittävän voimakas:
Riistaeläimen ampumiseen saa käyttää vain sellaista jousiasetta, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180 newtonia (180 N). Tuo tarkoittaa jousimiesten käyttämillä yksiköillä sanottuna vähintään 50 paunaista jousta.

Majavan metsästyksessä jousi on siitä erittäin hyvä, että saaliin saa lähes aina talteen; Siis jos vain osuu siihen. Toki pitää harjoitella ja tähtäyspiste testata metsästysnuolella, johon on siima kiinnitetty. Se kun vaikuttaa lentorataan. Reima tiesi kertoa, että jos ampuu 20 m matkalta jousella, niin majava ehtii sukeltaa. Pitäisi päästä 10 metriin.

Muulla kuin jousella ei juuri kannata veteen ampua. Ainakaan jos haluaa lihat talteen. Meillähän on nyt toki pääasia, että saadaan nuo kanukit pois luonnosta. Haulikolla pitää päästä tosi läheltä ampumaan. Jos veteen ampuu, niin sitten niin lähelle kuin nostokoukulla yltää. Ja se nostokoukku kannattaa olla valmiiksi pitkäksi vedettynä ja koukku veteen päin käden ulottuvilla maassa. Reima antoi neuvon, miten ohi uivan majavan voi saada haulikolla. Odottaa, että se ui kohdalle. Odottaa liikkumatta aina vaan sen menevän hiukan ohi, että sen niska näkyy. Sitten ase poskelle ja heti laukaus niskaan ja yläselkään. Hän itse käyttää muuten 6mm:n haulia eli niiden on varmaan syytä olla suunnilleen sitä kokoa. Haulikon kanssa risut eivät niin paljoa haittaa kuin jousella ja kiväärillä.

Laissa sanotaan näin majavan kiväärimetssätyksestä:

2) metsäkaurista, itämeren norppaa, hallia, kirjohyljettä, sutta, ilvestä, ahmaa, euroopanmajavaa, kanadanmajavaa ja muflonia saa ampua vain aseella, jonka patruunan luodin paino on vähintään 3,2 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 800 joulea;

Tarkoittaa käytännössä kuulemma vähintään kaliiperia 5.7. Hirvikivääri käy aivan hyvin; oli sen kaliiperi mikä tahansa. Rihlakko/drillinki on toki oikein mainio aparaatti. Valovoimainen kiikari on hyvä, koska sillä näkee hämärissä paremmin kuin paljaalla silmällä. Katselukiikaria Reima kehui myös tarpeelliseksi. Kiväärillä pitäisi osua päähän / lapaan tai siis vitaalialueelle. Yleensä risut on haittana jos vähänkin kauempaa koittaa. Mutta jos on puhdas linja, niin hyvinkin voi koittaa hyvältä tuelta vaikka sadasta metristä. Jos osuma ei ole heti tappava, niin veteenhän se koittaa päästä viimeisillä voimillaan. Eli laukauksen jälkeen nopeasti paikalle. Jos on tiedustellut jonkin majavan työmaan eli hiljan kaadetun haavan tai edes koivun, niin siinä voisi olla tuloksellista kytätä. Haavalla niitä voi myös houkutella haluamalleen paikalle. Houkuttelu pitää Reiman mukaan aloittaa 3 viikkoa ennemmin. Passitusta ennen syöttihaapa kannattaa sitoa rautalangalla, niin majava touhuaa siinä hiukan kauemmin.

– Sami
_______________________________________________________________________________________________
Tiisijärvellä asustelevat majavat on  Luke todennut DNA- näytteiden perusteella Kanadan-majaviksi. Riistakeskuksesta on esitetty toivomus, että aloitettaisiin aktiivinen majavanpyynti Tiisijärvellä, ja poistettaisiin nämä majavat muonavahvuudesta viimeistä yksilöä myöden.

Maaliskuussa 23.3.2017 järjestetään Peräseinäjoella majavailta, jossa keskeinen teema on tehokas majavanmetsästys, asiantuntija Satakunnasta tulee kertomaan aiheesta.

Lisätietoja: Sami Erkkilä

Facebook

Joko sinä seuran jäsen olet liittynyt Haapakosken metsästäjien suljettuun facebook ryhmään?

facebook

ps. myös hirvimiehillä on oma ryhmä –> Haapakosken hirvimiehet.

Lakaluoman majan uusi ilme

Lakaluoman metsästysmaja ”sikamaja” on saanut päälleen uuden ilmeen. Kämpälle on myös tehty ulkovessa. Asialla on ollut Lakaluoman aktiiviset seuran jäsenet. Kiitos siitä heille!

Sikamaja_2015-09-19

Sikamajan puucee

Jäsenmaksun tilinumero IBAN muodossa

Hei

Tuossa huomattiin jotta jäsenmaksuihin on jäänyt vanha tilinumero.  Nykyisille pankkiohjelmille tämä vanha numero ei kelpaa. Alla uusi tilinumero.

IBAN: FI35 4747 1020 0436 24

T: Kirstun vartija

 

Ilma-aserata Varpulassa

Ilma-aserata Varpulan majalla on taas otettu talven jälkeen käyttöön. Rata on kaikkien jäsenten vapaassa käytössä. Rata sijaitsee tuttuun tapaan teurastamossa sekä ilma-ase lukitussa asekaapissa keittiössä. Käytännän toimista voit soittaa seuraaville henkilöille:

Martti Sippola  puh. 0400-646630
Jaakko Perämäki puh. 050-3266115
Jorma Karhu puh. 040-5644358